5eab08a07add367cad568f2327b4dca4
Category: Uncategorized
bfa90752358a9d346315f570427f36c3
5eab08a07add367cad568f2327b4dca4
La búsqueda del tesoro, ¿dónde están los libros infantiles en lenguas minoritarias en HelMet? el caso de español.
In English below
Ahí estamos, frente a la estantería de la biblioteca del barrio, pensativos y alguna vez, un poco frustrados, preguntándonos: ¿por qué encuentro tan poca literatura infantil en lenguas minoritarias, como español? La respuesta a esta pregunta es válida para otras lenguas de herencia: porque la mayoría de los libros están en los depósitos de HelMet esperando que los reservemos y llevemos a casa.
¿Entonces, cómo hacer para que esos libros lleguen a casa? De esto trata este artículo. Compartimos nuestra experiencia con la colección de literatura infantil en español de HelMet, una colección con más de 1500 títulos. Creemos que este ejemplo puede ayudar a otras familias a buscar libros en sus propios idiomas.
La manera eficaz de acercarnos a las colecciones es usar el sitio web http://www.helmet.fi al que accedemos con el número de usuario de la biblioteca o nuestros hijos con el propio. Seguramente, si ya hemos usado el buscador del sitio, es sencillo ubicar esos libros que nos interesa; máxime si conocemos el nombre del autor o la editorial o el de una colección en particular o directamente el título del libro.
Sin embargo, si recién nos familiarizamos con la literatura para la infancia e intentamos buscar recomendaciones para la edad de nuestros hijos, sabemos por experiencia propia que no es sencillo. Por ejemplo, al explorar el sitio de HelMet (en finés, sueco o inglés) con la palabra clave “literatura infantil en español” o términos similares, nos lleva a un resultado increíble: (0) cero sugerencias. ¿Cómo es posible?
Hay que aclarar que, en general la búsqueda de literatura en lenguas minoritarias es un poco más compleja. A esto se suma que el personal de las bibliotecas no necesariamente está siempre preparado para asesorar a las familias acerca del inmenso mundo de la literatura infantil, y mucho menos aquella publicada en español, o cualquier otra lengua de herencia fuera de las nacionales.
Aun así, estas colecciones de literatura infantil en lenguas minoritarias existen. En el caso de la “Colección de literatura infantil en español” hay catalogados 1566 títulos para la infancia y 258 títulos más, que se recomiendan para jóvenes. Este número de títulos varía de mes a mes, esta era la situación la última vez que la consultamos: 20.2.2021. Mensualmente en el sitio de HelMet se publican las nuevas adquisiciones de todas las lenguas. Vale consultar y ver qué hay de nuevo aquí (helmet.fi).
La búsqueda del tesoro
El camino para encontrar lo que estamos buscando, es familiarizarnos en el sitio web con la opción “búsqueda avanzada“. Cómo en la búsqueda del tesoro, necesitamos una clave. En este caso es un asterisco (*). Sí, abajo lo verán, en las orientaciones de los Kolibríes.
Los Kolibríes indican dónde y qué completar para acceder a la colección de literatura infantil en español
¡Atención con el Kolibrí amarillo! En Hakusana/keyword: vamos a colocar el asterisco (*). Después de completar la forma, como indicamos en la imagen y dar clic en buscar. Así, estaremos frente a toda la Colección de literatura infantil y juvenil en español disponible para llevar a casa.
Hay muchos libros por explorar, por eso al ingresar el catálogo sugerimos activar luego el casillero Genre, que está ubicado en el extremo inferior izquierdo. Este casillero nos ayudará, a organizar una búsqueda más precisa, por categorías, según la edad o intereses de nuestros futuros lectores. Estas categorías están sólo en finés. Seleccionamos y tradujimos algunas para ustedes:
- Espanjakielinen kirjallisuus/ Literatura en español: 863
- Kuvakirjat/ Libros álbum: 680
- Käännökset/ traducciones: 545
- Kertomukset/ Cuentos ilustrados: 314
- Sadut/cuentos: 99
- Huumori: 85
- Sarjakuvat/ Historietas: 58
- Fantasiakirjallisuus/ Literatura fantástica: 87
- Helppolukuiset/ Primeros lectores: 61
- Klassikot: 38
- Paksulehtiset/ Cartoné (libros para los más pequeños): 51
- Runokuvatkirjat/ Poemas ilustrados: 29
- Suomenkielinen kirjallisuus/ Literatura finlandesa (traducciones) 34
Con estos recursos y los que vayamos explorando en las propias búsquedas, podremos animarnos a descubrir nuevos autores preferidos y a sacar muchos libros para leer en familia, para leer y entusiasmar a que nos lean. El sitio permite hacer listas de libros preferidos, para próximas lecturas, ordenarlos para que lleguen a la biblioteca más cercana a casa o al trabajo si resulta más sencillo. Y, sobre todo, esta colección permite que continuemos regalando palabras nuevas.
Una rápida descripción de la colección en español.
Entre estos libros infantiles existe una gran variedad. Hay libros para pre-lectores, libros para primeros lectores y para lectores avanzados. Para pre-lectores encontraremos libros bilingües, con pictogramas; también, libros que no son necesariamente literatura como los primeros libros para morder y ampliar el vocabulario, por ejemplo. Para los lectores, podremos llevar a casa novelas, clásicos, traducciones de autores reconocidos, libros de fantasía, aventuras, historietas, leyendas y cuentos populares, y muchos libros álbum. Incluso, hay varios libros de autores reconocidos de la literatura para adultos que pretendieron escribir para la infancia.
En el caso de esta colección, poco menos que la mitad de la colección son libros traducidos desde otros idiomas (545). Por ejemplo, algunos clásicos Tove Jansson (FI), Tuutikki Tolonen (FI), Timo Parvela (FI), Astrid Lindgren (SV) Sven Nordqvist (SV), Roald Dahl (UK), Mark Twain (EU), J. K. Rowling (UK), Lauren Child (UK), Cornelia Funke (DE), Hans Christian Andersen (DK), Eric Carle (EU). A esto se suman algunos libros de las grandes compañías audiovisuales.
Entre los 863 libros de autores e ilustradores hispanohablantes encontramos a: Isol Misenta (AR), Isidro Ferrer (ES), Paloma Valdivia (CL), Micaela Chirif (PE), Andrés Guerrero (ES), Graciela Montes (AR), Jordi Sierra i Fabra (ES), Luis Pescetti (AR), Ivar da Coll (CO), Elvira Lindo (ES), Manuel Marsol (ES), Jairo Aníbal Niño (CL), Emma Wolf (AR), María Cristina Ramos Guzmán (AR), María Teresa Andruetto (AR), María José Ferrada (CL), Pep Bruno (ES), Daniel Nesquens (ES) entre muchos más. ¡Les animamos a que los conozcan!
Creamos nidos de lectura, creamos comunidad.
Lukupesä, “Nidos de lectura”, es el nuevo proyecto de Kulttuurikeskus Ninho para promoción de la literatura infantil e inclusión de las familias. El proyecto ofrece a madres, padres y otros interesados, un programa holístico para apoyar y desarrollar prácticas de lectura en español, portugués y en otras lenguas minoritarias. Nuestro Lukupesä está compuesto por una serie de sesiones de capacitación y talleres alrededor de este tema tan lindo como es la lectura en la primera infancia. A la vez, ayudará a las comunidades a aprovechar la infraestructura y los servicios existentes en la ciudad (ejem. bibliotecas y sus colecciones) no siempre tan accesibles desde la perspectiva de los inmigrantes.
Otro de los componentes de Lukupesä serán visitas guiadas por las colecciones de libros infantiles en HelMet por medio de sesiones cortas online en primavera y otoño donde esperamos buscar junto con otras familias libros infantiles para leer en casa. Las sesiones ofrecerán un punto de encuentro con información práctica sobre la mejor forma de encontrar buenos libros y autores según las edades y el interés de los niños.
Para más información les invitamos a estar atentos a nuestros medios sociales donde compartiremos estos eventos: Kolibrí Festivaali Facebook o Instagram: @kolibrifestivaali.
La colección la hacemos crecer en comunidad.
En nuestro caso, la literatura infantil en español y portugués, los libros de editoriales de América Latina representan una cantidad bastante menor en la colección de HELMET, respecto de las ediciones hechas en España o Portugal. Desde Kulttuurikeskus Ninho y con el apoyo de las embajadas de América Latina en Finlandia, estamos trabajando para ampliar la diversidad y la cantidad de libros para la infancia, juntos sumamos más de 100 títulos nuevos en los últimos años.
Recuerden mientras más libros llevemos a casa más esfuerzos dedicará HelMet a cuidar y hacer crecer estas colecciones. ¡Qué viva esta comunidad lectora en crecimiento!
¡Buena búsqueda y buenas lecturas!
The treasure hunt: Where are the children’s books in minority languages in Helmet? The case of Spanish
There we stand, in front of the bookshelf at the local library, thinking and sometimes a little frustrated, wondering: Why do I find so little children’s literature in minority languages, such as Spanish? The answer to this question is valid for other heritage languages: because most of the books are in Helmet’s storage facilities waiting for us to reserve them and take them home.
So, how do you get these books home? That is what this article is about. We share our experience with HelMet’s collection of children’s literature in Spanish, a collection with more than 1,500 titles. We believe that this example can help other families to find books in their own languages.
The effective way to approach the collections is to use the website www.helmet.fi which we access with our library user ID or our children access with their own. Certainly, if we have already used the site’s search engine, it is easy to locate the books we are interested in; especially if we know the name of the author or the publisher or the name of a particular collection or the title of the book.
However, if we are new to children’s literature and try to find recommendations for our children’s age level, we know from our own experience that it is not easy. For example, browsing the HelMet site (in Finnish, Swedish or English) with the keyword “children’s literature in Spanish” or similar terms leads to an incredible result: (0) suggestions. How is it possible?
It should be noted that, in general, the search for literature in minority languages is a little more complex. In addition, library staff are not necessarily always prepared to advise families about the vast world of children’s literature, let alone that published in Spanish, or any other heritage language outside the national languages.
Even so, these collections of children’s literature in minority languages do exist. In the case of the “Collection of children’s literature in Spanish” there are 1566 titles catalogued for children and a further 258 titles recommended for young adults. This number of titles varies from month to month; this was the situation when last consulted: 20 February 2021. New acquisitions in all languages are published monthly on the HelMet website. It is worth checking and seeing what is new here (helmet.fi).
Treasure Hunt
The way to find what you are looking for is to familiarise yourself on the website with the “advanced search” option. As in a treasure hunt, we need a key. In this case, an (*) asterisk. Yes, you will see it below, in the Kolibríes guide.
The Kolibríes indicate where and what to fill in to access the children’s literature collection in Spanish.
Pay attention to the yellow Kolibrí! In Hakusana/keyword: we will insert the asterisk (*). After filling in the form, press Search. Thus, we will see the entire Collection of children’s and young people’s literature in Spanish available to take home.
There are many books to explore, so when entering the catalogue, we suggest you activate the Genre box at the bottom left corner. This box will help us to organise a more precise search, by categories, according to the age level or interests of our future readers. These categories are only in Finnish. We select and insert a few for you:
- Espanjankielinenkirjallisuus/ Literature in Spanish: 863
- Kuvakirjat/ Picture books: 680
- Käännökset/ Translations: 545
- Kertomukset/ Illustrated short stories: 314
- Sadut/Short stories: 99
- Huumori: Humour 85
- Sarjakuvat/ Comics: 58
- Fantasiakirjallisuus/ Fantasy literature: 87
- Helppolukuiset/ First readers: 61
- Klassikot/ Classics 38
- Paksulehtiset/ Board books (for the youngest children): 51
- Runokuvakirjat/ Illustrated poems: 29
- Suomenkielinen kirjallisuus/ Finnish Literature (translations) 34
With these resources and those that we explore in our own research, we can encourage ourselves to discover new favourite authors and to take out many books to read as a family, to read and find excitement in being read to. With these resources and those that we explore in our own research, we can encourage ourselves to discover new favourite authors and to take out many books to read as a family, to read and to get excited about being read to. And, above all, this collection allows us to continue to give away new words.
A brief description of the collection in Spanish
Among these children’s books there is a great variety. There are books for pre-readers, books for early readers and books for advanced readers. For pre-readers we will find bilingual books, with pictograms; also, books that are not necessarily literature, such as the first books for chewing and expanding vocabulary, for example. For readers, we will be able to take home novels, classics, translations of well-known authors, fantasy books, adventures, comics, legends and folk tales, and many picture books. There are even several children’s books by well-known literary authors.
In the case of this collection, just under half of the collection are books translated from other languages (545). For example, a few classics like Tove Jansson (FI), Tuutikki Tolonen (FI), Timo Parvela (FI), Astrid Lindgren (SV) Sven Nordqvist (SV), Roald Dahl (UK), Mark Twain (EU), J. K. Rowling (UK), Lauren Child (UK), Cornelia Funke (DE), Hans Christian Andersen (DK), Eric Carle (EU). This is in addition to a number of books by major audio-visual companies.
Among the 863 books by Spanish-speaking authors and illustrators were: Isol Misenta (AR), Isidro Ferrer (ES), Paloma Valdivia (CL), Micaela Chirif (PE), Andrés Guerrero (ES), Graciela Montes (AR), Jordi Sierra i Fabra (ES), Luis Pescetti (AR), Ivar da Coll (CO), Elvira Lindo (ES), Manuel Marsol (ES), Jairo Aníbal Niño (CL), Emma Wolf (AR), María Cristina Ramos Guzmán (AR), María Teresa Andruetto (AR), María José Ferrada (CL), Pep Bruno (ES), Daniel Nesquens (ES) among a few others. We encourage you to get to know their works!
We create reading nests, we create community
Lukupesä, “Reading Nests”, is Kulttuurikeskus Ninho’s new project for the promotion of children’s literature and the inclusion of families. The project offers mothers, fathers and other stakeholders a holistic programme to support and develop reading practices in Spanish, Portuguese and other minority languages. Our Lukupesä is made up of a series of training sessions and workshops around the beautiful topic of early childhood reading. At the same time, it will help communities to take advantage of existing infrastructure and services in the city (e.g., libraries and their collections) that are not always so accessible from a migrant perspective.
Another component of Lukupesä will be guided tours through the children’s book collections in HelMet by means of short online sessions in the spring and autumn, where we hope to search together with other families for children’s books to read at home. The sessions will provide a meeting point with practical information on how best to find good books and authors for children’s age levels and interests.
For more information, we invite you to stay tuned to our social media where we will share these events: Kolibrí Festivaali Facebook or Instagram: @kolibrifestivaali.
We grow the collection as a community
In our case, children’s literature in Spanish and Portuguese, books from Latin American publishers represent a much smaller number in the HELMET collection than those published in Spain or Portugal. From Kulttuurikeskus Ninho and with the support of the Latin American embassies in Finland, we are working to expand the diversity and quantity of books for children together we have added more than 100 new titles in recent years.
Remember, the more books we take home, the more effort HelMet will put into caring for and growing these collections. Long live this growing reading community!
Happy searching and happy reading!
Authors
Lau Gazzotti, Adriana Minhoto, Verónica Miranda, Andrea Botero y toda la gente linda que hace Kulttuurikeskus Ninho ry www.ninho.fi y Kolibrí Festivaali www.kolibrifestivaali.org.
Lau Gazzotti, Adriana Minhoto, Verónica Miranda, Andrea Botero and all the beautiful people of Kulttuurikeskus Ninho ry www.ninho.fi y Kolibrí Festivaali www.kolibrifestivaali.org.
Eikö olisi parasta, että kaikki puhuisimme yhtä ja samaa kieltä?
teksti: Ulla Aikio-Puoskari
[in English]
Michael Krauss julkaisi vuonna 1992 varoituksen, joka huomattiin kaikkialla maailmassa. Kraussin sanoma oli, että seuraavan vuosisadan aikana 90 % ihmiskunnan vielä puhumista kielistä tulee katoamaan, ellei niiden eloonjäämiseksi saada aikaan ratkaisevaa suunnanmuutosta. Valtaosa maailman uhanalaisista kielistä on alkuperäiskansojen kieliä. Kielten uhanalaistumisella tarkoitetaan sitä, että niiden siirtyminen uusille sukupolville on vaarantunut ja monissa tapauksissa jopa katkennut kokonaan. Kaikki saamen kielet ovat Unescon luokituksen mukaan uhanalaisia kieliä, Suomessa puhutut inarin- ja koltansaame vakavasti uhanalaisia.
Kieliyhteisöjen aktiivisuus yllätti tutkijat
Alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen kieliyhteisöjen aktiivisuus omien kieltensä suojelussa, elvyttämisessä ja työssä kielioikeuksien kehittämiseksi on ollut valtavaa ja tullut monille tutkijoille suurena yllätyksenä. Saamelaisyhteisössä pohjoissaamen kielityö käynnistyi jo 1960- ja 70-luvuilla. Monien muiden saamen kielten tietoinen elvyttäminen ja kielen suojelu käynnistyi 1980- ja 90-luvuilta alkaen. Tehokkain uhanalaisen kielen elvyttämisen menetelmä lienee Aotearoan maoreilta adoptoitu ja saamelaisyhteisöön sovitettu kielipesämenetelmä, jonka tuloksena uusia äidinkielenomaisen saamen kielen taidon omaavia lapsia on kasvanut jo paljon ja inarinsaame, joka oli jo ehtinyt muuttua lähes yksinomaan vain vanhusten kieleksi, on nyt koko peruskoulun läpi jatkuva opetuskieli! Saamelaisyhteisö on kehittänyt kymmenittäin erilaisia kielen uusille sukupolville siirtymistä varmistavia menetelmiä, joista kuvauksia löytyy mm. vuonna 2016 julkaisemastani raportista.
Akateeminen vastareaktio yllätti kieliyhteisöt
Alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen kielten aseman kehittäminen on synnyttänyt myös akateemisen vastareaktionsa, joka on minusta yllättävää ja outoakin. Kiivaimmin kielellisten oikeuksien kehittämistä kyseenalaistavat tutkijat pitävät näiden kielten aseman parantamista ja revitalisaatiota pyrkimyksinä suojella jotakin, joka kuuluu jo auttamatta menneeseen maailmaan. Miksi vastustaa väistämätöntä ja luonnollista kielellistä modernisaatiota? Miksi rajoittaa vähemmistöihin kuuluvien ihmisten elämää ja liikkuvuutta pysyttäytymällä rajallisia käyttömahdollisuuksia tarjoavassa kielessä? Eikö olisi parasta, että kaikki puhuisimme yhtä kieltä, maidemme pääkieltä tai englantia? Miksi liittää kieli yhteen etnisen identiteetin kanssa? Eivätkö kielet ole vain kommunikaation välineitä ja paikallisia sopimuksia, joiden purkaminen ei merkitse kovin syvällistä muutosta ihmisten elämässä? Jotkut teoreetikot pitävät edelleen vähemmistöjen kielellisten oikeuksien turvaamista myös kansallisvaltion yhtenäisyyttä heikentävänä ja eriarvoisuutta synnyttävänä tekijänä.
Merkitseekö vähemmistökielen aseman parantaminen tosiaankin kehityksen vastustamista ja alkuperäiskielen säilyttäminen pyrkimystä pitäytyä tiukasti menneessä ajassa, köyhyydessä ja esimodernissa elämäntavassa kuten vielä 1950–luvulla laajasti uskottiin?
Saamelaisyhteisön näkökulmasta kaikkein oudoimmalta tuntuu se kielioikeuksien kehittämistä vastustava näkemys, jonka mukaan vähemmistön alkuperäiskielen säilyttäminen ja sen valitseminen mm. lasten opetuskieleksi, merkitsee vastuutonta vanhemmuutta. Vähemmistökielensä säilyttävistä tulee tämän mukaan lähinnä onnellisia orjia, jotka takaavat kyllä kielellisen ja kulttuurisen jatkuvuuden, mutta ovat tuomittuja taloudellisesti ja sosiaalisesti muita ryhmiä alhaisempaan asemaan. Vähemmistökielen ajatellaan säilyvän ainoastaan eristyneessä tilassa, muun maailman ulkopuolella ja parhaiten tilanteessa, jossa ko. kieltä puhuva väestö pysyy luku- ja kirjoitustaidottomana. Tämä kritiikki kärjistyy väitteeseen, jonka mukaan vähemmistökielten säilyttäminen estää kielellisen modernisaation sekä kieltä puhuvien sosiaalisen ja työperäisen liikkuvuuden. Vähemmistökielellä ajatellaan olevan ainoastaan tunteenomaista arvoa tai identiteettiä tukevia merkityksiä. Enemmistökielellä ajatellaan olevan ennen muuta välineellistä arvoa, joka mahdollistaa sekä taloudellisen nousun, sosiaalisen liikkuvuuden että modernin elämän. Oleellista tässä kritiikissä on vähemmistön ja enemmistön kielten asettaminen molemmin puolin toisensa pois sulkeviksi. Vähemmistökielen säilyttämisen ajatellaan joka tapauksessa, myös kaksikielisessä tilanteessa, merkitsevän enemmistökielisen kieliyhteisön ja sen suomien etujen ulkopuolelle jäämistä.
Saamen kielten elvyttäminen tervehdyttää koko yhteisöä
Saamelaisyhteisön kokemukset oman kielen merkityksestä ovat täysin vastakkaiset edellä kuvatulle. Kieleen liittyvien oikeuksien kehittäminen on antanut saamelaisyhteisölle mahdollisuuksia modernisoitua omalla kielellään eikä se ollenkaan ole tarkoittanut eristäytymistä yksikielisyyteen. Kielellisten oikeuksien kehittäminen on merkinnyt laajentuneita mahdollisuuksia alkuperäiskielen käyttämiselle, kehittämiselle, menetetyn kielen takaisin oppimiselle ja sen siirtämiselle uusille sukupolville. Kaksi- ja monikielisyyden ylläpitäminen on siten merkinnyt myös laajentuneita työmarkkinoita ja liikkumismahdollisuuksia kotivaltiossa ja jopa valtioiden rajojen yli. Moderni saamelaisyhteisö on luonut uusia työpaikkoja mm. julkiseen ja saamelaishallintoon, saamenkieliseen mediaan, julkisiin palveluihin, koulutukseen ja monille muille elämänaloille. Saamen kielen taidosta on tullut merkittävä työllistymistä edesauttava ansio. Saamen kielen käyttömahdollisuuksien lisääminen on siten merkinnyt kielen instrumentaalisen arvon kasvamista, samalla kun nähtävissä on myös kielen suuri merkitys koko yhteisön ja sen jäsenten identiteetille ja yhteenkuuluvuudelle. On syntynyt myös tutkijajoukko, joka kieltäytyy nykyisin pelkästään raportoimasta kielissä ja kieliyhteisöissä tapahtuvista muutoksista. Suuri joukko tutkijoita toimii läheisessä yhteistyössä kieliyhteisöjen kanssa, tukien ja avustaen niitä niiden kielityössä.
Saamen kielten elvyttämisestä on tullut saamen kielityön näkyvin tavoite viime vuosikymmeninä. Kielten elvyttäminen tervehdyttää koko yhteisöä ja purkaa sukupolvelta toiselle siirtyneitä traumoja, avaa ovia omaan historiaan, omaan itseen ja saamelaisiin naapurimaissa. Omalta kohdaltani tiedän, että kielen takaisin oppiminen antaa samanlaisen tervehtymisen ja kokonaiseksi tulemisen tunteen kuin vakavasta sairaudesta parantuminen. Uhanalaisuudestaan huolimatta saamen kielet ovat edelleen myös ensiksi opittuja äidinkieliä, mikä on arvokasta ja historiaa ajatellen ihmeellistä!
Hyvää saamelaisten kansallispäivää! Aktiivista alkuperäiskansojen kielten vuotta 2019!
Gáppe Piera Jovnna Ulla/ Ulla Aikio-Puoskari työskentelee Suomen Saamelaiskäräjien koulutussihteerinä ja johtaa sen koulutus- ja oppimateriaalitoimistoa. Hän on myös koulutuspolitiikan tutkija ja julkaissut vertailevia raportteja ja artikkeleita saamelaisopetuksesta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Vuonna 2016 suomeksi ja kolmella saamen kielellä julkaistu raportti saamen kielten elvyttämisen parhaista käytännöistä ja kansallisen kielipolitiikan linjauksista Pohjoismaissa on ladattavissa Saamelaiskäräjien dokumenttipankista. Aikio-Puoskari on saamelaistietoa opetukseen tarjoavan www.oktavuohta.com -sivuston vastaava toimittaja.
What Language do You Speak – documentary film and discussion
Film Screening at Stoa,
Turunlinnantie 1, Helsinki
6.3. 2018 at 18:00
short discussion after the film with the director and audience at 19:00
(In case you are interested in showing the film in another context, please ask for the director’s contact from Multilingual Month.)
The documentary film What Language Do You Speak? shows the universal nature of the identity defined by language.
The director of the film, Elisa Bracher from Brazil, will arrive to Finland to participate in the screening. After the film screening we’ll share experiences about multilingual contexts with Elisa, who also runs a children´s art education center in Sao Paulo, Brazil. Welcome to contribute!
Description of the film:
Children and adults who have had to adapt to an environment where their own language is not understandable, tell about their experiences in e.g. Brazil, Britain and India. Each experience is unique, but learning the language appears to be the key to being treated as an equal.
“At that time people didn’t understand us. Kids would laugh at you in class, if you said the wrong thing, or if you spoke differently. Because of that there was no other option than to stay quiet. And you had to try hard, try hard to be invisible”
(Girl from Somalia, migrated to Britain)
Brasil 2017, 65 min
Director Elisa Bracher
Main Language Portuguese, English texts. The film includes interviews or fragments also in English, Somali and many other languages.
Tue 6.3.2018 at 18.00
Stoa, Musiikkisali
Turunlinnantie 1, Itäkeskus , Helsinki
Free entry
Elisa Bracher will be interviewed by Outi Korhonen
Multilingual Month 